Korkomarkkinakommentti 16.5.2022 – euriborien odotetaan nousevan tukevasti plussalle, jos markkinoita on uskominen
Nousevatko euriborit oikeasti yli 1,5 % tasoon ensi vuoden loppuun mennessä? Kyllä, jos markkinoiden nykyistä hinnoittelua on uskominen. Markkinoilla on tällä hetkellä melko laaja konsensus, että Euroopan keskuspankki (EKP) pääsee nostamaan ohjauskorkojaan ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011 heinäkuun kokouksessaan. Koronnostoja jatkettaisiin syyskuussa ja joulukuussa sekä neljään kertaan ensi vuonna. Muutos on nopea, kun vielä 2021 tammikuussa euriborien hinnoiteltiin nousevan 0 %:iin vasta 2028-2029 tienoilla.
Miksi korot sitten nousevat juuri nyt, vaikka inflaatio on lähtenyt kiihtymään jo viime vuoden lopulla?
Koska keskuspankit ovat huolissaan pidemmän aikavälin inflaatioriskeistä, jotka ovat kohonneet selvästi. Inflaatio on kehittynyt viime aikoina laaja-alaisemmaksi. Energian hinnat selittivät pitkään merkittävän osuuden euroalueen inflaatiosta, mutta kohonneet tuotantokustannukset välittyvät nyt entistä laajemmin kuluttajahintoihin. Ailahtelevista ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio, joka kuvastaa luonteeltaan pysyvämpää hintojen kohoamista, on kiihtynyt euroalueen historian selvästi korkeimmalle tasolle 3,5 prosenttiin. Ilmiö on nähtävissä lähes kaikkialla maailmassa Japania ja Kiinaa lukuun ottamatta. Muut keskuspankit ovat jo aloittaneet koronnostot – esimerkiksi Englannin, Ruotsin ja Yhdysvaltain keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan. Yhdysvalloissa Fed nosti ohjauskorkoaan ensin 0.25 %-yksiköllä ja sitten 0,5 %-yksiköllä ja markkinat odottavat vielä ainakin kahta 0,5 %-yksikön nostoa.
Voivatko korot todella nousta yhtä paljon kuin markkinat hinnoittelevat?
Kyllä voivat, kenties jopa nopeamminkin, mutta tämän hetkistä markkinatilannetta kuvastaa kuitenkin hyvin korkea epävarmuus, sillä talouskasvun odotetaan hidastuvan selvästi. Kohoavat hinnat laskevat reaalista ostovoimaa ja kuluttajien luottamus talouteen on laskenut, vaikka kulutuskäyttäytyminen on säästöjen ja työmarkkinatilanteen vuoksi pysynyt vahvana. Mikäli talouden kokonaiskysyntä hiipuu ostovoiman ja kiristyvän rahapolitiikan seurauksena pitäisi myös inflaatiopaineiden alkaa helpottaa. Jos näin kävisi nykyinen markkinoiden hinnoittelu EKP:n ensivuoden koronnostojen osalta ei toteutuisi. Uskaltaisin kuitenkin melko varmana pitää, että EKP pääsee nostamaan tämän vuoden aikana korkoja. Ensi vuoden koronnostoihin on kuitenkin erittäin pitkä aika ja tässä poikkeuksellisen epävarmassa ympäristössä on erittäin vaikea sanoa, kuinka korkealla euriborit ovat vuoden 2023 lopussa. Joka tapauksessa korkoriskiin on suhtauduttava nyt aivan eri tavalla kuin ennen – riski on aito!
Kuvaajien lähteet: Macrobond Financial, Eurostat, Refinitiv, Danske Bank
Samuli Koivisto, kirjoittaja työskentelee Danske Bankin markets toiminnossa korkojohdannaisten parissa
Haluatko saada artikkeleitamme ja tietoa uusista julkaisuista sähköpostiisi? Liity postituslistallemme.