Korkomarkkinakommentti 22.11.2023 – Inflaatiohuippu saavutettu – entä laskevat korot?
Nyt voidaan jo todeta, että tämän syklin inflaatiohuippu on todennäköisesti saavutettu. Sen sijaan on erittäin epävarmaa, koska korot laskevat vai voivat ne kenties vielä nousta. Euroalueen lokakuun kokonaisinflaatio hidastui 2,9 prosenttiin ja sen on markkinoiden odotusten mukaan määrä hidastua lähemmäksi keskuspankin tavoitetta ensi vuoden loppuun mennessä. Sen sijaan EKP:n rahapolitiikan päätösten kannalta relevantimpi on ruuan ja energian hinnasta pudistettu pohjainflaatio, joka hidastui lokakuussa 4,2 prosenttiin. Kokonaisinflaatio on edelleen sitkeässä, mutta nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että EKP:n kiristävä rahapolitiikka alkaa tehota ja inflaatio hidastuu. Mikäli merkittäviä geopoliittisia shokkeja ei nähdä, energian hinnan ei pitäisi aiheuttaa päänvaivaa EKP:lle. Kun puhutaan inflaation sitkeydestä, sitkeys muodostuu euroalueen palkoista, jotka keskimäärin kohoavat hivenen yli 4 prosentin vauhtia.
EKP:n rahapolitiikka välittyy eri eurotalouksiin varsin eri nopeudella. Esimerkiksi Suomessa missä kotitaloudet ovat suurelta osin vaihtuvakorkoisissa lainoissa, kuluttajien ostovoima on heikentynyt varsin nopealla tahdilla. Suomessa kotitalouksien keskikorko on keskimäärin noin 4,4 prosenttia. Vastaavasti euroalueen suuremmissa talouksissa rahapolitiikka välittyy kotitalouksien ostovoimaan hitaammin kotitalouksien rahoituksen ollessa sidottuna pitkiin korkoihin. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa kotitalouksien keskikorko on nyt noin 2 – 2.5 prosentin tuntumassa. Valitettavasti EKP:n neuvoston rahapoliittisissa päätöksissä Suomen taloudella on varsin pieni painoarvo, noin 2 % euroalueen BKT:stä.
Koska sitten korot laskevat?
Tällä hetkellä markkinat eivät odota joulukuun EKP:n neuvoston kokoukselle koronnostoa. Sekä Yhdysvaltojen että euroalueen lokakuun inflaatiolukujen jälkeen markkinat ovat alkaneet hinnoitella mahdollista ensimmäistä koronlaskua huhtikuulle 2024. Tapahtuuko tämä, sitä ei kukaan osaa varmuudella sanoa. Mikäli euroalueen talous kestää ja työmarkkina pysyy vahvana, voi olla, että markkinat ovat väärässä ja koronlasku ei tapahdu niin nopealla tahdilla kuin nyt hinnoitellaan. Näin kävi esimerkiksi viime ja tämän vuoden aikana, jolloin markkinat olivat järjestään väärässä siitä, kuinka korkealle korot nousevat – lopulta korot nousivat selvästi korkeammalle kuin markkinat alun perin odottivat. Danske Bankin ekonomistit odottavat ensimmäistä koronlaskua vuoden 2024 puoliväliin josta seuraisi kaksi laskua lisää vuoden 2024 loppuun mennessä. Toisaalta, jos globaaliin talouteen iskee joku merkittävä negatiivinen shokki, voivat korot laskea nopeastikin. Näiden shokkien ennustaminen on vain täysin mahdotonta. Aika näyttää miten korot kehittyvät, peruutuspeiliin katsottaessa voidaan kuitenkin todeta, että sekä ekonomistit että markkinat ovat ennusteissaan olleet keskimäärin aika väärässä. Ei ole täysin poissuljettua, etteikö näin olisi nytkin – ainakin jos korko-optioiden hinnoittelusta johdettua epävarmuutta katsotaan. Epävarmuus on edelleen lähes tuplat kuin mitä se oli aikaa ennen pandemiaa.
Kuvaajien lähteet: Macrobond Financial, Eurostat, Refinitiv, Danske Bank
Samuli Koivisto, kirjoittaja työskentelee Danske Bankin markets toiminnossa korkojohdannaisten parissa
Haluatko saada artikkeleitamme ja tietoa uusista julkaisuista sähköpostiisi? Liity postituslistallemme.